Eräruokaa Karkussa

Viikonloppu meni todellisella intensiivikurssilla Karkussa, riistapainotteisella eräruokakurssilla. Kurssi kesti perjantaista sunnuntaihin ja sinä aikana valmistimme noin kolmekymmentä eri ruokalajia. Kurssilaisia oli kolmetoista ja oppainamme oli viikonlopun aikana kaikkiaan viisi eräruoan taitajaa.

Perjantaiaamuna yhdeksältä aloitimme sorsia kynimällä ja kaivamalla rosvopaistille kuopan. Rosvokuoppaan ja kotaan sekä laavulle viriteltiin tulet. Sitten alkoi ruokien valmistus. Viikonvaihteen aikana valmistimme ja söimme mm. sorsaa, hirveä, poroa, sikaa, jänistä jne. Ruokaa valmistettiin maakuopassa, valurauta padassa, muurinpohjapannussa, paistinpannussa, suolakääreessä ja tietysti suoraan tulessa ja hiilloksessa. Kova työ oli ummikon valmistella tähän asti outoa riistan lihaa, mutta kova homma oli näiden ruokien syöminenkin. Ei siksi että ruoka olisi ollut pahaa, vaan että sitä ruokaa oli koko ajan ja aika mittava määrä syötävänä.

No aivan uskomattoman maukkaat ateria saivat kuitenkin vatsan venymään ja vaikka nälkä ei riivannutkaan, niin silti aina uusi ruokalaji maittoi. Ihan eräolosuhteissa ei kaikkia ruokia kuitenkaan valmistettu. Hirvi-sika-makkarat ja hirvisäilykkeet valmisteltiin paikalle tuodussa lihankäsittelyvaunussa, jossa oli kaikki asiaankuuluvat varusteet. Valmiit makkarat paistoimme kodalla iltapalaksi. Totuuden nimissä aivan kaikkea emme saaneet syödyksi, vaan kurssilaisten koirat saivat ylijääneistä makkaroista osansa.

Kaiken kaikkiaan jäi kurssilta oikein hyvä mieli ja kymmenittäin reseptejä ja vinkkejä ruoan valmistukseen. Kaikkeahan ei voinut viikonlopun aikana omaksua, mutta ainakin ne itselle mielenkiintoisimmat asiat. Meidän kurssiporukka oli aivan mahtava. Oli mukavaa tehdä hommia porukan kanssa, joilla mikään ei ollut ongelma. Tämä’ johtunee siitä, että puolet porukasta oli eräoppaita ja lopuillakin jonkinlainen pohja ruoan valmistuksesta ja kaikilla palava into oppia eräruoan valmistusta. Ehkä yhden päivän olisi vielä toivonut lisää tähän kurssiin. No ehkä näin on hyvä ja jää sellainen kipinä vielä lähteä uudelle kurssille, kunhan vain omat ja kurssiaikataulut natsaavat yksiin.

Parin viikon päästä voi palautella taas kurssin tapahtumia mieleen, kun hirvisäilyke valmistuu. Kotona odottelee kaksi hirvenlihapurkkia syöjäänsä. Niin ja saatanpa tavata piakkoin ainakin yhden kurssilaisista, kun teimme puukkokuppaa ja jos hyvin käy, niin vaihtokaupassa tulee alasin. No vielä ei osaa innostua, sillä niin monta alasinkauppaa on jo mennyt mönkään.

Kuvia kurssilta

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.