Aika kaukana ovat valtion päättäjien ja rivikansalaisen näkemykset toisistaan. Tämä ei ollut mikään yllätys, sillä tätä viestiä ovat kuntien päättäjien valtaosa jo pitkään toistellut. Tässä yksi korsi siihen kekoon. Eikö tämä viesti ole koskaan tavoittanut kuntaudistusta suunnittelevia tahoja ja päättäjiä, vai eikö näille viesteille ole annettu minkäänlaista painoarvoa? Tätä tutkimusta lukiessa olen vieläkin vakuuttuneempi, että maaseutukunnat eivät näitä suunniteltuja uudistuksia purematta niele! Nyt en puhu niistä kriisikunnista, joilla ei taloudellisesti muuta mahdollisuutta ole, kuin ryhtyä kimppaan vakavaraisemman naapurin kanssa.

Silmiini pisti kyselyssä myös se, että eniten kielteisyys kuntaliitoksiin on lisääntynyt voimakkaimmin niissä kunnissa, joissa toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alussa.

LAINAUS KUNTALIITON TEKEMÄSTÄ KUNTALAISKYSELYSTÄ

”Kuntaliitto tiedottaa
15.2.2012
Julkaisuvapaa heti

Yli 11 000 vastaajan kysely: Valtaosa kuntalaisista ei lämpene kuntaliitoksille

Kuntalaisista vain runsas neljännes kannattaa kuntien yhdistämistä kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi. Oman kunnan liitosta kannatti loppusyksyllä tehdyssä kyselyssä 20 prosenttia vastaajista. Kuntaliiton loka-joulukuussa 2011 tekemään kuntalaiskyselyyn vastaisi noin 11 000 kuntalaista 40 kunnassa

– Kielteisyys kuntaliitoksiin on lisääntynyt voimakkaimmin niissä kunnissa, joissa toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Tämä viestii selvästi siitä, että kuntalaisten mielestä toteutetut liitokset riittävät tältä erää. Kaikkein selvimmin tämä näkyy Kemiönsaaren ja Salon asukkaiden kannoissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiivistää tuloksia.
Oman kunnan itsenäisyys on vajaalle kolmannekselle vastaajista niin tärkeä, että he ovat valmiita tinkimään palveluista ja hyväksymään verojen korottamisen. Vajaa puolet vastaajista ei pitänyt oman kunnan itsenäisyyttä yhtä merkittävänä.

– Oman kunnan itsenäisyyden tärkeyden etusijalle asettavia on selvästi eniten alle 5000 asukkaan kunnissa ja vähiten suurimmissa kaupungeissa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Nuoret ja iäkkäät kielteisimpiä

Oman kunnan kuntaliitokseen suhtaudutaan kielteisesti kautta linjan, niin ikäluokan, sukupuolen, äidinkielen, kodin sijainnin kuin myös pääosin koulutuksen ja puoluekannankin mukaan tarkasteltuna.

Kielteisimmin oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan suhtautuvat alle 30- ja yli 70-vuotiaat, naiset, ruotsinkieliset, haja-asutusalueella asuvat sekä alhaisen koulutustason omaavat kuntalaiset. Kielteisyys liitoksiin on kasvanut melko systemaattisesti vuodesta 2008 kaikissa tarkastelluista ryhmissä.

Keskustaa, perussuomalaisia ja ruotsalaista kansanpuoluetta kannattavat kuntalaiset vastustavat oman kunnan kuntaliitosta eniten, mutta enemmistö myös muiden puolueiden kannattajista suhtautuu kielteisesti liitoksiin. Kokoomuksen kannattajien keskuudessa epäilijöitä on muita puolueita vähemmän, mutta sielläkin lähes puolet (49 %) vastustaa liitoksia.

Vastustus oman kunnan liittämiseen toiseen kuntaan on suurinta alle 5000 asukkaan kunnissa (71 %) ja vähäisintä suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (53 %). Kielteinen suhtautuminen kuntaliitoksiin on lisääntynyt merkittävästi kaikissa kuntakokoluokissa, mutta selvimmin pienimmissä, alle 5000 asukkaan kunnissa.

Rakentava vuoropuhelu tärkeää

Tutkimuskuntien joukossa on kuitenkin myös muutamia kuntia, joissa kuntalaiset suhtautuvat ainakin varovaisen myönteisesti oman kunnan liittämiseen toiseen tai toisiin kuntiin. Näistä esimerkkeinä ovat liitospäätöksen vuodelle 2013 tehneet Oulun ja Haukiputaan kunnat.

– Kuntalaiskyselyn tulokset puhuvat sen puolesta, että toimivia uusia kuntia saadaan aikaiseksi vain, jos paikallisesti ja alueellisesti on aikaa ja valmiutta käydä aitoa ja rakentavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Samalla on varmistettava, että kuntalaisten ääni kuuluu uusissa, nykyistä laajemmissa kunnissa. Uudistuksessa on muistettava, että kuntien hallinto on nimenomaan kuntalaisten itsehallintoa, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat saavat ilmaista kantansa kuntauudistukseen myös siinä vaiheessa, kun maan hallitus on linjannut kuntauudistuksen kriteerit ja uudistukseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen selvitykset ovat valmistuneet. Kuntalain kokonaisuudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa komiteassa.”

LAINAUS PÄÄTTYY