Pääsiäistä Perniössä

Tänä(kin) vuonna päätimme viettää pääsiäisen pyhät Perniössä, kaupunkiresidenssissämme. Läksimme reissuun jo torstaina, sillä mökillä oli kaikenlaista puuhailtavaa ennen lauantaita ja vieraiden saapumista. Piti siivota ja lämmittää, talven jäljiltä olevat, vieraiden yöpymistilat. Hyyskäkin piti huoltaa jne. jne. Kissatkin ehtisivät hiukan huokaista ja kotiutua pitkän automatkan jälkeen.

Sapuskatarpeita oli ostettu jo etukäteen, ja mittava määrä. Olihan pääsiäisvieraita tulossa kymmenisen henkeä. Sitten piti olla vielä hiukan varalle…

Jotain pientä piti vielä Perniöstäkin hankkia, mm. tuoreet vihannekset, leipää jne. Siitäkin koitui vielä satasen lasku. Kymmenen hengen ruokkiminen maksaa väkisinkin, vaikka vieraat lupasivatkin tuoda osan ruokatarpeista tullessaan.

Vietimme torstaiehtoon ja perjantain kahteen pekkaan, siivoillen ja puuhaillen niitänäitä. Lauantai alkoi sitten lampaanlihan marinoinnilla ja borskeiton kokkaamisella. Kun kaikki tehtiin ”alkuaineista”, niin keitonkin väkertäminen otti aikansa. Sain juuri keiton liedelle ja aamiaista nenäni alle, kun ensimmäinen vieraista saapui. Keitto oli alkuruoka ja parin tunnin päähän, kuuden tienoille, tähtäsimme lampaan syömisen. Lammasruoka oli karitsan viulu ja sitten vanhemman lampaan paisti. Molemmat saivat kutakuinkin saman kohtelun, marinadin ja parisen tuntia puu-uunia. Näin pääsi vertailemaan lihojen paremmuutta. Hinta ero lihaklönteillä oli n. 100%. Karitsa oli, korkeammasta hinnastaan huolimatta, parempi valinta.

Ihan pelkkäksi syömiseksi ei pääsiäinen kuitenkaan mennyt. Kävimme muun muassa kuvaamassa läheisestä geokätköstä löytyneen traktorin. Traktori oli ns. travelbugi (jos termit ovat outoja, googleta ”geokätköily”), ja lähtenyt maailmankiertueelle jostakin päin Yhdysvaltoja. Pitihän se traktori käydä kuvaamassa autenttisissa oloissa, eli olkipaalin päällä ja pellolla tositoimissa. Kuvat pistetään sitten traktorin omistajalle terveisinä täältä karusta pohjolasta.

Kuvauskeikalta takaisin palaillessa kävimme tarkastamassa lähinaapurimme, eli mittavan muurahaispesän, jossa oli keväthulina jo täydessä vauhdissa. Täällä kotikonnuilla Rämsöössä ei ole muurahaisilla vielä toivoakaan ulkotöiden aloittamisesta, sillä sen verran paljon on vielä lunta maassa. Parisenkymmentä senttiä – luulisin. Kevät on Perniössä tuon tavanomaisen, viikon- kahden, verran edellä, kun asiaa katsastaa täältä Rämsöön suunnalta. Mökille lähtiessä olin henkisesti varautunut reilun tunnin lumityösessioon. Onneksi pelkoni osoittautui turhaksi.

Illalla, loppujenkin vieraiden saavuttua huomasimme, että tuo mainio puhelinvärkki – iPhone – löytyi aika monen taskusta. Kun niitä alkoi kertyä töpseliin, lataustaan kohentamaan, oli aivan pakko ikuistaa tilanne digikameran kennon kautta muistikortille. Oli käytettävä ihan oikeaa kameraa, sillä kaikki iPuhelimet olivat vangitut latauslaitteisiinsa 🙂

Ehtoo meni oikein rattoisasti. Söimme ylen ja juomiakin nautimme ujostelematta. Olihan paasto vihdoin takana. Yksikään porukasta ei tietääkseni ollut paastonnut, mutta iloitsimme sitäkin enemmän  muiden lajitovereidemme paaston päättymistä. Kohtuullisen aikaisin painuimme kuitenkin pehkuihin ja sulattelemaan vatsalaukkuihin tilaa seuraavan aamun runsaalle aamiaiselle.

Aamiainen oli mahtava. Tuli taas syödyksi melkeinpä liikaa. Heti aamiaisen jälkeen teimme lähtöä Turkuun, Raunin isän luokse. Suunnitelmana oli, kuinkas muuten, mennä yhdessä syömään. Lammasherkkujen vastapainoksi valittiin, suomen ensimmäiseksi pizzeriaksi mainittu, Denniksen ravintola. Saavuimme hiukan etuajassa Turkuun, joten  jäi hetki aikaa käyskennellä Aurajoen rantaa.

Mikäs oli Aurajoen rantoja mittaillessa, sillä keli oli mitä kaunein. Hiukan kolea tuuli, mutta AURINKOINEN keli! Sitä minä olen kaivannut koko talven. Yli nollan lämpötiloja ja aurinkoa.

Dennisissä söimme taas itsemme ähkyiksi ja sieltä poikkesimme vielä ravintola Kouluun. Siellä treffasimme vielä suvun nuorisoa. Nuoriso oli matkalla pääsiäisen viettoon toisaalle, jossa osallistujain keski-ikä oli alle 50 vuotta. Kun Koulun maukkaat oluet oli nautittu ja viimeisimmät uutiset kerrottu, palailimme takaisin Perniöön ja takaisin lihapatojen ääreen.

Ilta meni ruokaa valmistellessa, syödessä ja seurapelejä pelatessa. Musiikin lahjan omaavat soittelivat ja laulelivat, harjoitellen kesän Citroën 2CV -tapahtumaa varten. Sätkälän Säpinöissä Sulkavalla musisointi käykin sitten hiukan isommalla kokoonpanolla.

Kaikki – hauskakin – loppuu aikanaan, ja tuli aika luopua mukavista vieraista ja pakata omatkin kamppeet autoon ja palata kotikonnuille Rämsööseen. Ennen lähtöä, risuja pihamaastosta siivotessani, osui silmiini vielä yksi pieni remontin paikka ensikesän listalle. Talvi oli tehnyt tuhojaan wanhan pihamökin piipussa ja sen juurella. Sekin asia olisi pikapuoliin saatettava ojennukseen. Vanhan talo pitää huolen siitä, ettei kovin suuria vapaa-ajan ongelmia pääse syntymään.

Mukava oli pääsiäinen ja hauskaa seuraa. Nyt vain malttamattomana odottelen, että pääsen taas takaisin mökille – kevätaskarehille 🙂

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.