Lihaton lokakuu #29

Aamulla teetä, leipää ja mustikka-vadelma-keitto. Päivällä runsas salaatti, leipää (ruis) ja kasvis chili con carne. Illalla kasvispadan jämät pakastimesta ja näkkäriä. Iltapalaksi vettä (teetä) ja leipää.

Enää kolme yötä lihapatojen äärelle! Ehkä yhtä jännittävä tunne nyt – lihapatojen häämöttäessä – kuin etukäteen tätä kasvisruokavaliota pelätessä. Täytynee aloitella varovaisesti, vaikka muutamalla nakilla 🙂  Tottuu kroppa taas lihan iloihin.

Nyt tuntuisi jotenkin kiehtovalta ajatus siitä, että jatkaisi viikot tällä kasviskuurilla, mutta viikonloppuisin soisi itselle nautinnollisia hetkiä lihan ja viinin kera. Ehkä minä onneton repsahdan entiseen lihalliseen elämääni takaisin, mutta en siitä itseäni moiti. Olen kuitenkin tämän kuukauden aikana suonut useammankin ajatuksen lihansyönnin huonoillekin puolille ja ankarasti pohtinut syömiseni etiikkaa! Olen ehkä jopa ihmisenä kasvanut, vaikka kehoni on ilmeisesti hiukan kutistunut. Pitääpä tarkistaa asia, kuhan tämä kuuri on saatu päätökseen.

Nokian jälkeen

Nokia 8110 'Banana phone'Törmäsin Twitterissä kommenttiin, jossa aina ja iankaikkisesti Nokian puhelinta käyttänyt inehmo pohti seuraavan puhelimensa merkkiä. Olen miettinyt hiljan samaa asiaa, vaikka Nokian puhelinta en ole vuosiin omistanutkaan. Nokialaisen puhelimen vieroksumiseen minulla on syyni.

Veikkaan että aika monella suomalaisella on ollut pontimena – Nokian puhelimen hankinnassa – mielikuva kotimaisesta korkeasta laadusta ja insinööriosaamisesta sekä ajatus tukea suomalaista työtä ja sen tekijää – no, ainakin minulla. Kotimainen puhelin oli minulle selkeä valinta, vaikka visualistina koin Nokialaiset muotoilultaan kovin konservatiivisina, ehkä ns. banaanipuhelinta lukuun ottamatta. Oma Nokia-uskovaisuuteni tuli kuitenkin tiensä päähän kolmannen kehnon puhelimen jälkeen. Jatka lukemista ”Nokian jälkeen”