Puolaan #3

Aamusella söimme ja kuvasimme ryhmän hymyssäsuin ja vakavin ilmein. Sitten kiiruusti läksimme Puolaa tavoittelemaan. Reilut 400 kilometriä oli taivalta edessä. Pupelsimme ajaessa huoltoasemaeväitä ja tankkailimme kulkimia kerran jos toisenkin. Ilman murehia tavoitimme Puolan ja Elkin kaupungin. Kämppärille saavuttiin ja reptiooniherra ryhtyi heti ylistämään kulkimiamme. Supercar supercar supercar... sitten tauko. Oletteko saksalaisia. Ei olemme Suomesta. Supercar... Continue Reading →

Puolaan #2

Rõugen camping -mökissä herättyämme söimme aamiaisen ja kävimme katsomassa vesimyllyä, joka teki sähköt ja remelein pyöritti sorvit ja porat. Monet työkalutkin oli näytillä museaalisessa majassa. Sieltä aittaan, josta hankimme hunajaa ja kätten töitä. Seuraavana ajelimme sepän pajalle. Juttelimme seppäin asioita ja luettelimme ruokakuntiin kuuluvat, sekä kerroimme likiaikaiset matkasuunnitelmat. Rõugen seppä menisi häihin ja me taas... Continue Reading →

Sähköautoilua

Rõugeen, pieneen etelävirolaiseen kylään, poiketessa oli mukava huomata, kuinka maailma menee eteenpäin. Kävin Rõugessa muutama vuosi sitten ja kuva kylän raitilla oli silloin aivan toinen. Oli haarmaata, niukkaa ja muutenkin nuhjuisen oloista. Aika oli pysähtynyt, tai ajanut jo ohi. Kunnanjohtaja silloin selosti projekteja toteutuneita keskeneräisiä sekä kehitteillä olevia. Ihmiset puhuvat paljon, mutta Rõugessa oikeasti tapahtuu!... Continue Reading →

Puolaan #1

Tänään ajelimme aamulla Hellsinkiin Katajanokalle. Selvitimme lähdön ja kapusimme Citikalla laivaan. Söimme salaattipöydän ja kävimme kannella tuulen tuiverrettavana. Laiva saapui Tallinnaan 20 min myöhässä. Ei harmittanut, koska loma. Helposti Tallinnassa tielle 2 ja sitä pitkin pitkään. Poikkesimme Adavere Tuulikissa grillijuustolla jonka huuhtelimme sakulla. Seuraava poikkeus Rännissä, jonka ostarilla bongasimme Camionnette-kahvilan ja ostin lipallisen päähineen —myös... Continue Reading →

Pakkailua

Nyt alkaa olla lähdön aika. On pari viikkoa lomaa ja perinteinen maailmankokous häämöttää. Huomenna pitäisi körötellä Helsinkiin Katajanokalle ja laivaan. Niin kuin aina ennenkin, on kottero kattoa myöten täynnä. Jos jää pienikin kolo, löytyy vielä jotain pientä tarpeellista mukaanotettavaa. En ymmärrä miten mahduimme neljän hengen porukalla, matkatavaroinemme, samaan tilaan. Nyt väkimäärä on puolittunut, mutta tuntuu... Continue Reading →

A WordPress.com Website.

Ylös ↑