Politiikkaa

Kävin viikonvaihteessa Vesilahdella, entisillä kotitanhuvilla. Olin Narvan markkinoilla Keskustapuolueen ”houkutuslintuna”. Pidin työnäytöstä, seppimällä kenttäahjoni kanssa raudasta niitä näitä

Sepän duunit ovat nykyisellään sen verran eksoottista touhua, että se ihmisiä kiinnostaa. Vähän niinkuin entisaikaan sirkuksen parrakas nainen, kääpiö ja Usko Hautaviita. Jokunen, vanhemmasta väestä, kertoi tarinoita poikasena/tyttösenä tekemästään vierailusta sepän pajalla. Useimmille kuitenkin seppä oli tuttu vain kirjan kuvasta, tai näköradion ruudulta.

Mutta asiaan, eli siinä takoessa ehti kuitenkin seurata syrjäsilmällä, tai korvalla, viereisen teltan touhua. Syttyi pieni kipinä, joka on hetken jo ollut sammuksissa. Heräsi taas jonkinasteinen hinku yhteisen edun valvontaan. Mikähän siinä oikein on, kun asiat alkavat mennä pieleen, tulee vastustamaton halu päästä korjaamaan tämän yhteisen veneemme kurssia.

Olin aivan vakuuttunut, että moinen tunne ei enää koskaan minua tulisi riivaamaan. Tulipa vain. Ehkäpä ohimeneväinen olotila, mutta sen sitten aika näyttää.

image

Domainmuutos

Nyt kun alettiin, niin aletaan kunnolla. Tämänkin sivun osoite muuttui sitten ihka omaksi, eli nyt surffailee tähän KIWILINTU ATK-sivulle osoitteella kiwilintu.com. Vähän helpompi muistaa ja tökkiä näppäimistöönkin.

Kun tämä blogi nyt kerran näyttää jäävän henkiin, niin mikä ettei. Katselin noita postauksiani, että ensimmäiset lienee tehty vuonna 2008. Sitä ennen minulla oli jo jotakin, kovin lyhytaikaisia blogeja, mutta tämä näyttää tarttuneen vaatteisiin. Sanovat että seitsemän vuoden jälkeen samassa työpaikassa ollut kuuluu jo kalustukseen, joten varmaan tämä seitsemän vuotta vanha blogikin on tatuoinnin kaltainen osa minua.

Juhlistan siis ATK-päiväkirjani kouluiän tavoittamista omalla – kiwilintu.com – domainin avaamisella. HIPHURAH!