Puolaan #11

Sitten alkoi viimeinen legi, niin kuin merta kyntävät sanovat. Haapsalusta Citikkain nokat kääntyivät kohti Tallinnaa, jonka satamasta oli laivamme määrä lähteä. Tiet olivat hyviä ja mukava oli niitä ohjustaa. Tuttuja rekisterikilpiäkin alkoi näkyä, kun muutkin suomalaiset olivat kotiin tavoittelemassa.

Ennen satamaa tankkasimme edulliset polttoaineet ja marketista evästä. Hyvissä ajoin olimme satamassa, jossa odottelimme laivaan pääsemistä kyllästymiseen asti. Niin aina. Laivaan päästyämme riensimme puolikarkua kahvilaan, paikkoja varaamaan. Hyvät paikat saimme ja evästä nautimme matkan ratoksi ja vatsaimme iloksi. Laivamatka kului vitkaan, sillä odottavan aika on aina pitkä. Mieli jo askarteli kotona ja arkisissa puuhissa.

Lopulta kopsahti laivan keulavisiiri auki ja päästi meidän kotomaan kamaralle. Heti saimme tuta Hellsingin ruuhkan ja kiireisen liikenteen. Selvisimme onneksi sujuvasti pikatielle, joka kissahotellin kautta kotiin johti. Kissat olivat olleet kiltit ja koti oli niin kuin olimme sen jättäneet. Perunat olivat kasvaneet ja maissit, tomaateista puhumattakaan. Kasvein hyvästä jamasta oli naapuria ja vanhempiani kiittäminen. Heille olimme onneksi varanneet tuomisia tuolta reissun varrelta.

IMG_20150809_232356 IMG_20150809_232149

 

Sellainen se oli se päivä.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.