Pastis 1.

Ajattelin pistää tänne blogiin juttua pastiksesta, tuosta mainiosta ranskalaisesta juomasta. Piti tehdä hiukan listaa maistamistani eri pastis-juomista. Mutta mikäs sen helpompaa, kuin kirjoitella muistiin tänne pilveen, kun kännykällä voi päivittää suoraan baaritiskiltä, miltei reaaliajassa.

pastis-51Leikki sikseen. Tykästyin pastikseen vuonna 1997, kun olimme matkalla rättisitikoiden maailmankokoukseen Hollantiin. Taisi olla jokin huoltoasema, jossa oli keko Pastispulloja, hullun halpaan hintaan. Kävi niinkuin Sulo Vileenille, ei voinut vastustaa kiusausta, kun kerran halvalla sai. Muutenkin on tullut tavaksi reissuilla tutustua paikallisiin ruokiin ja juomiin. Eli yksi pullo pastista lähti mukaani, ja jos en aivan väärin muista, oli tuo ensimmäinen pastispullo merkiltään Pastis 51. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tuo reissu oli juomien kannalta käänteentekevä, sillä samalla reissulla löysin myös vehnäoluet. Vehnäoluista sitten enemmän, jos jutun tarvetta joskus tulee.

Lyhyt johdanto pastikseen, eli pastis on voimallinen ranskalainen anisviina. Wikipedia kertoo pastiksesta seuraavaa:

Pastis on ranskalainen anisviina. Suosituimpia merkkejä ovat pariisilaistyyppinen Pernod sekä Ricard ja Pastis 51, jotka edustavat marseillelaista tyyppiä. Tarjoiltaessa pastikseen perinteisesti sekoitetaan vettä, jolloin se muuttuu valkoiseksi ja läpikuultamattomaksi. Syynä on anisöljyn veteen liukenemattoman ainesosan anetolin sakeneminen. Keskimääräinen alkoholipitoisuus on 40–45 tilavuusprosenttia. Juoman sakeneminen kertoo anisviinoissa aina paremmasta laadusta. Heikompitasoisissa juomissa sakenemista ei tapahdu.Etenkin Etelä-Ranskassa ja Korsikalla pastis on kesäinen, kuumina iltapäivinä viilentävä juoma. Yhteen lasilliseen voi lisätä lasin tyhjetessä aina lisää vettä, jolloin juoma ei juuri humalluta, mutta viilentää ja piristää. Vaihtoehtoisesti lasin tyhjentyessä lasiin voi lisätä pastista, jolloin juoma ei niinkään viilennä tai piristä, mutta humalluttaa. Klassinen pastis valmistetaan liottamalla, joten sen maku on suoraviivaisempi kuin hienostuneemman Pernod’n, joka valmistetaan tislaamalla. Pastiksessa käytetään makuaineina anetolin lisäksi fenkolia (vihreä anis), lakritsia ja useita yrttejä.

Pastis tehtiin aikoinaan korvaamaan Ranskassa lailla (1915) kielletyn absintin. Absintti kiellettiin sen terveydelle haitallisten ominaisuuksien vuoksi. Sanottiin absinttiin käytetyn hulluruohon aiheuttavan liiaksi hankaluuksia, terveydellisiä ja järjestyshäiriöllisiä. Pastiksen nimi juontaa juurensa juuri tästä absintin korvaajasta, sillä kantasana on pastiche (pastissi), joka tarkoittaa kopiota tai mukaelmaa, siis absintin mukaelma.

Pastis on maailman myydyin anisviina, jota ei täällä kotosuomessa juuri uskoisi. Hantaakin valikoimassa kun on kovin niukalti pastiksia. Yksi tai kaksi, jotka nekin ovat usein tilaustavaraa – kehnon menekin vuoksi. Suomalaiset eivät siis ole vielä pastista löytäneet. Juttelin aikoinaan yhden merkittävän alkoholitukkurin kanssa pastiksen saatavuudesta, niin he kertoivat listoiltaan löytyvän useita eri pastismerkkejä, jotka vain odottelevat suomalaista pastisbuumia. Eipä ole vielä buumia näkynyt, eikä kuulunut.

Tarkistin muuten Alkon tarjonnan, ja listalta löytyi nyt tasan yksi pastis, PASTIS DE MARSEILLE. 😦 Tästä syystä tulee – miltei joka reissulla – Tallinnassa poikettua viinakauppaan, sillä sieltä löytyy jokunen pastismerkki, ja vielä aika kohtuulliseen hintaan. Ei kuitenkaan aivan niin edullisesti, kuin Andorrasta, josta olen ostanut halvimman pastispulloni. 2,40 euroa/L! Suomessa hinta on tällä hetkellä n. 20€ puolen litran lekkeri, tuota edellä mainitsemaani pastismerkkiä.

Pastis nautitaan hyvin usein veden kanssa. Vesitilkka sakeuttaa juoman maitomaiseksi, ja tätä sakeutumista pidetään hyvälaatuisen pastiksen merkkinä. Joissain pastislaseissa onkin viiva, johon asti lasi täytetään pastiksella. Tämän päälle kaadetaan vettä, maun mukaan. Pastista ei tule koskaan nauttia kiireellä! Kun juoma hupenee, lisätään lasiin vettä, jolloin juoma laimenee, eikä ylenpalttisesti humalluta. Pastis onkin suosittu viilentäjä ankarien kesähelteiden aikana. Pastiksesta voi halutessaan myös juopua topakasti, kunhan jättää tuon veden hiukan vähemmälle.

Mutta tässä siis lyhyt johdanto tuon mainion ranskalaisen anisviinan maailmaan. Tarina jatkuu, kun taas pääsen pastiksen pariin. Kaapissa odottelee uusi tuttavuus, jonka poikani toi Ranskan reissultaan tuliaisena. Tuskin maltan odottaa…

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.