Äitienpäiväajot velodromilla

On jo jonkin aikaa pääkopassa hiertänyt ajatus kokeilla ratapyöräilyä, siis ihan kuntoilumielessä. Kun hakee suorituspaikkoja täällä kotosuomessa, niin on olemassa ilmeisesti vain kaksi paikkaa. Helsingin Velodromi ja sitten Kupittaan Velodromi. Näistä kahdesta tuo Turun rata on kuntoilijalle ehkä se helpommin lähestyttävä, etenkin kun matka Kupittaalle taitaa olla hippasen lyhyempi, kun täältä Perniön metsistä lähtee.

Tutkailin jo talvipakkasilla kumpaakin rataa ja laitoin sähköpostia ja utelin ratojen käytöstä sekä siitä, voiko rataa varata yksityistilaisuutta varten. Mielessä kun kangasteli 50+ rata-ajot, jossa voisi pari kertaa vuodesssa tempo tyyppisesti katsastaa kuntoaan, ilman että nuoret, notkeat ja nopeat urheilijat pääsisivät suoritusta häiritsemään. Tämä ajatus itää yhä. No kumpikaan instanssi ei vastannut sähköposteihini, mutta keväällä sain Turusta asianosaisia puhelimitse kiinni. Talvi lienee ratojen suhteen ylimenokautta , eikä kaupungilla ole talvisin ketään palkattuna huutoihini vastaamaan.

Turussa asioidessani koukkasin pari kertaa radan kautta ja portti oli lukittuna. Toisella kerralla oli talven jäljiltä rata jo siivottu, mutta portti yhä lukossa. Laitoin sähköpostia ja vastauksessa kerrottiin radan olevan jo auki, mutta avain on luovutettu vain rataa käyttäville seuroille. Muut joutuvat nostelemaan pyöränsä aidan yli. Tämän järjestelyn syyksi sanottiin mopopoikien poispitäminen radalta. Ymmärrän kyllä että mopolla ajelevia nuoria saattaa rata kovasti kiinnostaa. No rata on kaikille avoin ja kun Turun kaupungin liikuntapalvelukeskukselta toivotettiin rataa kokeilemaan, rohkaistuin ja päätin lähteä koeajolle!

Vaimolla sattui äitienpäivän alla keikka Turkuun ja yhdistimme huvin ja hyödyn ja ajelimme reissun työpakullani, että sain myös fillarin kyytiin.

Kuva sisältää tuotesijoittelua (pakun kyljessä, jos et heti huomannut).

Fillari oli viimekesän säädöissä, mitä nyt renkaat pumppasin. Epäilin välityksen olevan turhan tiheä – epäily joka sitten ajellessa osoittautui ihan oikeaksi. Rata oli tyhjä ja portti lukossa. Fillari aidan yli (joka oli onneksi matala) ja itse sieltä missä aita on matalin. Ruukku päähän ja rataa kiertämään. Oli jännää kuin pikkupoikana. Hetki meni viritellessä Garminiin rata-asetuksia, mutta lopulta Garmin kiltisti piippasi joka kierroksella kierrosluvun ja kierrokseen käytetyn ajan. Amerikkaa! Tähän Garminin ominaisuuteen pitää perehtyä vielä syvemmin. Olin siis heti tulossa radalle uudelleen 🙂

Eka reissu jäi kyllä tyngäksi, kun kaikenlaiseen säätämiseen meni kovasti aikaa ja kotiinpaluu tuli pian vastaan. Sopivasti kuitenkin pääsi asiasta jyvälle ja jano radalle jäi kytemään.

Sattui vielä somasti, että seuraavana päivänä (äitienpäivä) oli palattava Turkuun. Lupasin toimittaa asian, jotta pääsen rataa kiertämään. Vaihdoin pyörän flip/flop –vanteen toisin päin ja piikkiä pienemmän rattaan taakse. Muuta en sitten ehtinytkään pyörääni koppuloida.

Niin tuli sitten ajeltua melkein pari tuntia ja oman kunnon seuraamista varten kellottelin (tai Garmin kellotti) kilsan, viisi ja kymmenen kilsan ajat. Vähän oli kylmä reuhtoa sillä lämpömittari näytti vaivaiset +6C° – +7C° ajelun aikana. Tuulikin puhalteli, mutta se haittasi kierroksella vain hetken. Se tässä radalla pyörimisessä on mainiota, että vastatuuli muuttuu myötäiseksi jokaisella kierroksella.

Hauskaahan tämä oli. Pitääpä tempoilla lämpimällä kelillä uudelleen ja koittaa vielä pienempää ratasta taakse. Kun on heikko pyörittäjä, ei tahdo persaus pysyä penkissä kun kadenssit nousee. Sitten homma ei oikein etene.

Suosittelen muitakin käyttämään näitä kaupunkien tarjoamia palveluja. Ihan hauska käydä silloin tällöin kellottamassa itselleen aikoja. Voi sitten katsastaa kuntoaan. Kun on tuota ikää kertynyt, niin tavoitteena onkin aina edellisvuoden aika. Siihen jos pääsee on kaikki hyvin, ei ole pahasti päässyt ukko rapistumaan. 🙂

Pyöräily tuntui turvalliselta lajilta kun katselin velodromin aidan yli viereisen kentän sirkustouhua.

Ja taas tulee pyöräkauppaan asiaa. Ohjaustanko ja stemmikin on hankittava, jos sopivan mittaista stemmiä ei omasta hyllystä löydy. Pari ratastakin tullee ostoslistalle. Onneksi aika edukkaita hankontoja kuitenkin.


Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.