Brompton kävi täällä – Helsinki

Posti toi paketin, Englannista asti. Mieleisen paketin toikin. Paketillinen metalliputkia – Bromptoniin pidemmän satulaputken ja vähemmän kippuran stongan.

Piti käydä vielä tämän jälkeen Hellsingin kaupungissa ostoksilla. Kun kävin jälkikasvua moikkaamassa, samalla piipahdin Classic Biken myymälässä. On muuten hyvä palvelu ja käymisen arvoinen paikka, monestakin syystä. Tästä joskus myöhemmin enemmän.

Hellsingin keikalla piti käydä useammassa paikassa ja fillari on kyllä Hellsingin keskustassa ketterin tapa liikkua pisteiden välillä. Autolla keskustan tuntumaan ja siitä jatkaen fillarilla – resepti on toimiva ja tulen sitä toteuttamaan aina kun mahdollista.

Classic Biken keikan lisäksi tuli ajeltua Baanaa ja visiteerattua tuossa uudessa korskeassa kirjastossa Oodissa. Eli ruumiin ja hengen kulttuuria tuli ammennettua isolla kirkolla, muun visiteeraamisen lisäksi. Kilsoja ei kovin paljon kertynyt, mutta viihteellistähän tällainen kruisailu on.

Kotiin tultua alkoi sitten vimmattu tuunaaminen ja fillarin muokkaus itselle sopivaksi mitoiltaan ja muodoltaan. Satulaputki turhan lyhyen tilalle, ohjaustanko omaan käteen osuvammaksi, korskeat kädensijat uuteen stongaan sekä etuhaarukkaan koukku tuon lokasuojien mukana poistuneen koukun tilalle.

Suurta mielihyvää tuotti taas huomata että Brompton oli taas askelen tai kaksi lähempänä täydellisyyttä. Nyt oli ajettavuus kokolailla kohdallaan. Seuraavaksi jotain pientä vielä. Ennen kuin Englanti irroittautuu EU:sta ja homma menee vaikeaksi. Ihan kaikkea kun ei saa täältä kotosuomesta.

Brompton kävi täällä – Kosken kylä

Taustalla Kosken Kartanon Herefordit lounastamassa

Bompton on nyt kulkenut tiiviisti mukana autossa ja olen keksinyt monia tekosyitä ajella Bromptonillani. Käyn säännöllisesti naapurikylässä tarkistelemassa tiettyjä asioita ja se on yksi oiva syy päästä ulkoiluttamaan pyörää, ja päätä.

Eihän tämä mikään raketti ole, kaukana siitä. Hiukan äkkinäinen ohjailtavakin, kun maantietykkiini vertaa. Maastossa ja kehnoilla teillä se on kovin huono. Mutta jokin tässä pyörässä kuitenkin kiehtoo. Se on laadukasta työtä. Sen myötä varmasti kestävä. Nippelivammaisena on kiva säätää ja nyhertää kaikenlaista. Bromptoniin saa paljon kivoja lisävarusteita ja osia että sitä voi tuunailla miltei loputtomasti. Kaikkein parasta, Brompton kulkee kepeästi mukana. Pienen fillarilenkin voi heittää aina kun siltä tuntuu. Taittopyöräksi se on uskomattoman toimiva ja notkumaton kulkupeli.

Ohjaustangon lenkura tulee muuttumaan, kunhan keksin mikä korkeus on minun mitoille sopiva. Luulen että lokasuojatkin saavat kyytiä, ja jäävät hyllyyn pahan päivän varalle. Ehkäpä vielä jotain muutakin pientä säätöä luvassa.