Tällä viikolla on mennyt pajalla 9 – 10 tuntia joka päivä. Nyt hiukan kyynärpää valittaa. Liekö tenniskyynärpää tms. Ei haittaa, huomenna pestään pajaa ja konehallia, ennen kuin riennetään syyslomille. Käsi saa huilata.
Mutta pari kuvaa päivän takomisista kuitenkin…
Puolivalmiit kolmijalat
Lukittava lankahaka, mallia ÄIJÄ
Dionysos, jota ei ajanpuutteen vuoksi vielä saatu pronssiin valettuna
Tänään hapotin tekemäni damastiterät vielä kertaalleen, ja kiilloittelin. Sitten viilailin karan olkapäät suoriksi jne. Nyt niille on valmistettava helat ja päät, sekä tuppi, johon molemmat nätisti mahtuvat. Pienempään on väkisinkin tehtävä hyvin siro pää, sillä muuten tulee tupista kamala klohno, jota ei kehtaa mukanaan kanniskella.
Sitten vielä kuva tämän päivän vaiheesta…
Heloja ja kahvoja vailla…niin ja tuppia.
En ole oikein koskaan lämmennyt damastista tehdyille puukoille. Jotenkin ne ovat niin keikarimaisia, eikä kovin käyttökelpoinen materiaali käyttöpuukkoon. No kun kurssiin sisältyy damastin teon opettelua, ei oikein pääse väistelemään aihetta. Ensin tehtiin hiiliteräksestä ja ns. mustasta teräksestä pari pakkaa, jotka sitten ahjohitsattiin kuvioteräkseksi. Kun tuon mustan raudan vuoksi pakasta ei oikein kunnollista puukkoa voi tehdä, päätin paukutella niistä paperiveitsiä. Jatka lukemista ”Damastin (kuvioteräs) taputtelua”
