Brompton kävi täällä – Helsinki

Posti toi paketin, Englannista asti. Mieleisen paketin toikin. Paketillinen metalliputkia – Bromptoniin pidemmän satulaputken ja vähemmän kippuran stongan.

Piti käydä vielä tämän jälkeen Hellsingin kaupungissa ostoksilla. Kun kävin jälkikasvua moikkaamassa, samalla piipahdin Classic Biken myymälässä. On muuten hyvä palvelu ja käymisen arvoinen paikka, monestakin syystä. Tästä joskus myöhemmin enemmän.

Hellsingin keikalla piti käydä useammassa paikassa ja fillari on kyllä Hellsingin keskustassa ketterin tapa liikkua pisteiden välillä. Autolla keskustan tuntumaan ja siitä jatkaen fillarilla – resepti on toimiva ja tulen sitä toteuttamaan aina kun mahdollista.

Classic Biken keikan lisäksi tuli ajeltua Baanaa ja visiteerattua tuossa uudessa korskeassa kirjastossa Oodissa. Eli ruumiin ja hengen kulttuuria tuli ammennettua isolla kirkolla, muun visiteeraamisen lisäksi. Kilsoja ei kovin paljon kertynyt, mutta viihteellistähän tällainen kruisailu on.

Kotiin tultua alkoi sitten vimmattu tuunaaminen ja fillarin muokkaus itselle sopivaksi mitoiltaan ja muodoltaan. Satulaputki turhan lyhyen tilalle, ohjaustanko omaan käteen osuvammaksi, korskeat kädensijat uuteen stongaan sekä etuhaarukkaan koukku tuon lokasuojien mukana poistuneen koukun tilalle.

Suurta mielihyvää tuotti taas huomata että Brompton oli taas askelen tai kaksi lähempänä täydellisyyttä. Nyt oli ajettavuus kokolailla kohdallaan. Seuraavaksi jotain pientä vielä. Ennen kuin Englanti irroittautuu EU:sta ja homma menee vaikeaksi. Ihan kaikkea kun ei saa täältä kotosuomesta.

E-Caravaanari

Viikonloppu häämöttää – vihdoinkin. Raskas työviikko alkaa olla taputeltu. Laitan heti aamusta kännykällä viestin asuntoautollemme: “Lähdetään illalla reissuun.” Auto vastaa että se lataa akkunsa heti, sillä aurinko paistaa täydeltä terältä. Auto on säästä ajan tasalla pimeässä autotallissammekin, sillä se tarkkailee kotitalon katolla olevien aurinkopaneelien tuottoa sekä sääennusteita, ja valikoi edullisimman hetken akkujensa lataukseen.

Työpäivä on lopultakin ohi, ja kotipihaan saapuessani puhelin taskussani ilmoittaa viestistä. Matkailuauto viestittää: “Akut on ladattu, mutta vesitankki kaipaa täydennystä.” Menen sisälle autotallin kautta ja täytän vesitankin.

Jatka lukemista ”E-Caravaanari”

Fillarimessut

Viimeinkin pääsin GoExpo messuille. Fillarimessut on ollut agendalla jo pitkään, mutta aina on ollut jotain muuta ”tärkeämpää” tekemistä. Kolmena vuonna olen kalenteriin messut merkinnyt j ane siitä yli viivannut. Tänä vuonna onnisti.

Näkymä messujen Panorama baarista

Messujen fillariosuus lienee aikaisempina vuosina ollut hiukan laajempi, mutta olihan tuolla paljon nähtävää nytkin. Aika moni aikaisemmin käyneistä sanoi fillarimessujen nahistuneen entisestä. Vähemmän näytteilleasettajia jne. Olisiko messupaikan neliöhinnan katto jo tullut vastaan?

Jatka lukemista ”Fillarimessut”

Pieni lenkki keskeisessä euroopassa

Lenkki on sitten heitetty. Koko lailla meni suunnitelmien mukaan, mutta mahtuuhan noihin 2644 ajettuun kilometriin myös yllätyksiä, mutta onneksi niitä pieniä.

Amulla kovin aikaisin piti taas joutua lentokentälle. Vermaan ensimmäistä kertaa lähtömuodollisuudet olivat melkeinpä läpi kävelyä. Mukana oli vain käsimatkatavarat ja lennon lähtöselvitys oli tehty jo etukäteen. Eikä turvatarkastuksessa löytynyt ainuttakaan linkkaria taskuista, niin kuin parina edellisenä kertana on käynyt. Pakollinen stoppi lentoaseman irkkubaarissa ja sitten lähtöportille.

Olin ajoissa lähtöportilla, ja niin olivat muutkin. Kaikki istumapaikat oli varattu, mutta ajattelin kuitenkin käväistä miesten huoneessa ennen lähtöä. Vessasta palattuani hämmästyin kovasti. Lähtöportti oli tyhjä ja kaikki portille jonottavat olivat kadonneet. Portille oleva monitori ilmoitti että portti on suljettu! Olin hiukan pöllämystynyt. Hetken siinä kummasteltuani tuli paikalle henkilökunnan edustaja joka valaisi asiaa. Portti on viimetingassa vaihtunut ja oli suorittava pikapikaa alakertaan.

Jatka lukemista ”Pieni lenkki keskeisessä euroopassa”