Resepti talvelle – 1-2-3

En ihan järjettömästi tykkää talvesta. Talvi näillä leveysasteilla kuitenkin riivaa – vuosittain. Keksin reseptin hyvälle talvelle. Se on 1-2-3. Yksi aste pakkasta, kaksi senttiä lunta ja talvi kestää kolme päivää. Sitten koittaa kevät. Näin on hyvä.

Cinelli sai kiekot

Talvi ei ole vielä kovin pitkällä. Siltä ainakin näyttää, kun katsoo lasista pihalle. Nyt on noin sentti lunta, mutta keli on nollassa ja kohta tulee taas taivaalta vettä. Fillarin kokoaminen edistyy keleistä huolimatta. Runkoon on soviteltu ohjaus- ja kekiölaakerit, kammet polkimineen ja ketjut. Lisäksi kävin hakemassa Turun keikalla ohjaustangon, stemmin ja parit korotuspalat stemmin alle.... Continue Reading →

Yksivaihteinen vaihtaa omistajaa

Kävi niin, että tuli taas syksy, vaikka kesä ei oikeastaan tullutkaan. Kesän lämpötilasto on karu. Hellepäiviä tasan 0 kpl. Se on kyllä minun mielestäni vääryys. Vähän pitäisi olla kesää, ennen kuin iskee pimeys, märkyys ja kylmyys vasten kasvoja. Mutta minkäs teet, ja kenelle voi reklamoida. Täytyy vain koettaa selviytyä. Yksi tapa selviytyä pimeän yli on... Continue Reading →

Tänään piti käydä asioimassa tuolla oikein isolla kirkolla. Moottoritietä ajellessa ihmettelin, kuinka hyvät renkaat, ja -ajotaitokin ihmisillä oikein on. Takaisin ajellessani radiossa kerrottiin, että rohkeudellakin oli osansa. Päivän saldo +70 peltikolaria. 

Pakkanen hellitti

Pakkanen hellitti, joten oli heti päästävä pyörän kanssa lenkille. Pakkasen kuoltua, tuli myös lunta. Onneksi kevyttä sellaista, joten polkuja pystyi vielä fillarin kanssa ajelemaan, vaikka hippasen raskasta se pyörän veivaamine oli. Ja yllätyksellistä, kun puuterilumen alla oli jäisiä uria ja juurakoita. Oikein hyvää tasapainoharjoitusta. Nyt on sitten lumet kadonneet lähes kokonaan, mutta tiet ja polut... Continue Reading →

A WordPress.com Website.

Ylös ↑