Pulmo, organum velum respirationis

Minuun, ehjään ihmiseen laitettiin paskat keuhkot. Kehno pila. Ei naurata. Ei voi nauraa kun alkaa yskittää. Jokainen meistä yskii ja hengittää, mutta astmaatikko erityisesti.

Henki asuu keuhkoissa. Kun keuhkot on huonossa kunnossa, ei henki viihdy. Pihisee vaan ja koittaa paeta. Siinä käy kovin ikävästi kun henki lähtee.
Karannutta henkeä ei keuhkoihin takaisin saa. Ei edes ihminen. Melkein henkensä menettäneille koitetaan puhaltaa tekohenkiä, mutta se on bluffia. Sama henki niihin keuhkoihin tulee, jos tulee.

Yleensä hengelle riittää ravinnoksi kirja, tai teatterikappale. Astmaatikon henki vaatii enemmän. Kortisonia se huutaa, joka perkeleen päivä. Loppuun asti. Kortisonilla saadaan henki viihtymään huonoissa keuhkoissa. Kortisonilla henki vapautuu. Lopettaa pihinän, vaikka ei ihan kokonaan. Hengen pitää pikkuisen pihistä.

Kun kortisoni loppuu, vaivaisen henki ahdistuu. Menee kyyryyn ja rohisuttaa keuhkotorvia. Jos ei rohinaa ole kuulevinaan se tekeytyy hengettömäksi ja alkaa korventaa. Polttaa ja yskittää vaikka ei polttaisikaan.

Taas keuhkoihin sattuu. Pihisee ja rohisee ja kuristaa. Puristaa äänen kuiskaukseksi. Annos kortisonia, tai kaksi. Joskus kolme. Sen enempää ei saa ottaa. Henkilääkäri kielsi. Joskus kuitenkin otan kolme. Pelkään henkeäni enemmän kuin kortisonia.

Usein mietin ihmisiä joilla on terveet keuhkot ja hyvä henki. Tuntuuko heistä henki juuri miltään? Ja miltä se tuntuisi kun ei tunnu juuri miltään.

 

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.