Metsässä reuhuamassa

Taas muistutettiin, että tämän ikäisen pojan ei auta reuhuta metsissä miten vain.

IMG_20160320_130409Askelta saa –, ja pitääkin vähän lyhentää! Eli läksin, pitkästä aikaa, taas maastopyörällä tuonne Kosken kartanon metsäautoteille ja poluille. Oli kiva keli, siihen asti kunnes alkoi sataa sellaista styroksipalloa, ja mieli korkealla – pöh!

Kun ei ollut kiire, eikä ihan kauhea pakkanenkaan, niin päätin jatkaa suunnitelman mukaan. Kun tulin yhdelle hakkuuaukealle, houkutteli se kiertämään pienen lenkin kannokkoon. Kun heinikko oli talven jäljiltä vielä maassa, oli aika helppo lukea maastoa, tai ainakin luulin niin.

Löytyihän sieltä kivi ja kivenkolo, johon sitten matka tyssäsi. Näyttävä immelmanni stongan yli ja rähmälleen maahan. Huuli meni hiukan halki, sillä juuri laskeutumisalueelleni oli kasvanut pieni tammi. Turpeessa makoillessa, kun kiroilu oli päättynyt, tuumasin että hukkaan meni nämäkin lipat, kun ei ollut kukaan katsomassa.

IMG_20160320_150059

Viilentelin turpaani lumella ja jatkoin kotiin, kun haava umpeutui hiukan. Kaikkea sitä pitää vielä tämän ikäisen pojan touhuta. Hetken päästä jo vähän nauratti – hyvin vähän.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.